Tarina
Kaima tilattiin 20. huhtikuuta 1898 Varkauden konepajalta vastaperustetulle Jyväskylä-Päijänteen laivaosakeyhtiölle, jota sittemmin alettiin kansan suussa kutsua yksinkertaisemmin ”Kaima-yhtiöksi”. 32300 markkaa maksanut alus kuljetettiin Varkaudesta Lahteen, jossa se koottiin ja laskettiin vesille vielä saman vuoden syyskuussa. Myöhemmin Kaima-yhtiö laajeni, se hankki kaksi uutta Kaima- laivaa ja lopulta osti kaikki merkittävimmät Päijänteen linjalaivat, minkä ansiosta se lopulta saavutti käytännössä monopoliaseman Päijänteen matkustajaliikenteessä.
Kaima liikennöi arkisin Jyväskylästä Korospohjaan, minkä lisäksi tehtiin sunnuntaisin kirkkomatkoja Korpilahdelle. Näistä kirkkomatkoista muodostui sittemmin perinne, ja Kaima tekikin niitä yli 40 vuoden ajan. Kaima tunnettiin nopeana laivana, täydellä höyryllä se viiletti Päijänteen selkiä jopa 11 solmun nopeudella. Reittinsä ja kirkkomatkojensa ohella Kaima ajeli silloin tällöin huvimatkoja, jotka saattoivat ulottua Lahteen ja Heinolaan saakka. Usein näillä matkoilla hinattiin myös huviproomua, johon oli rakennettu vastakkain sijoitetut penkit matkustajille kannelle ja ruumaan. Laulun kerrotaan kajahdelleen näillä matkoilla pitkin Päijänteen selkiä. Vuonna 1902 Kaima sai postilaivaoikeudet. Näkyvimpänä merkkinä tästä oli kansihytin seinään kiinnitetty postilaatikko, johon tulleet lähetykset merkittiin laivan omalla leimalla.
Kaima on pääasiassa purjehtinut melko onnellisissa merkeissä, joskin alkuaikoinaan sitä moitittiin lehdissä turhan raisuista rantautumisista laitureihin. Kaiman melko matala runko aiheutti myös ongelmia poikkeuksellisen pahoilla keleillä: ensimmäisenä ajosyksynään kuljettaessaan erästä hääseuruetta Korpilahden Kurkelaan, joutui se myrskyyn joka nosti aallot laivan kannelle asti ja uhkasi rikkoa sen salongin ovet ja ikkunat. Alus joutui hakeutumaan tuulensuojaan seuraavaan aamuun asti. Astetta ikävämpääkin tapausta Kaima oli todistamassa ollessaan syyttömänä osapuolena onnettomuudessa kilpaillessaan Jämsä- laivan kanssa nopeudessa. Jämsän kattila räjähti ja kaksi sen laivamiestä menehtyi. Leikkimielellä alkanut kilpailu kuumensi usein tunteita, ja voittoa odottivat niin laivaväki kuin matkustajatkin. Tällöin saattoi konemiehille tulla kiusaus tunkea kiilat varoventtiilien väliin lisäpaineen ja vauhdin saamiseksi, harvoin tosin näin murheellisin seurauksin. Valoisampaa tilastoa Kaimalla edusti eräs nainen synnyttäessään laivalla terveen poikavauvan.
Jyväskylä-Päijänteen laivaosakeyhtiö lopetti toimintansa 1950 ja sen laivat myytiin. Kaiman osti Heinolan Laiva Oy, joka käytti sitä hinaajana. Seuraavat kahdeksan vuotta se hinasikin halkoproomuja Lahteen ja Heinolaan. Sitten sen ammattiajot loppuivat ja se myytiin uivaksi mökiksi helsinkiläiselle Olavi Ruudulle, joka osti sen omien sanojensa mukaan ”säälistä” silloisella 2000 markalla. Sittemmin hän kunnosti aluksen liikkuvaksi huvipurreksi. Kaima oli ensimmäinen isompi ammattiliikenteen höyrylaiva joka myytiin yksityiseen huvikäyttöön. Ruutu oli sittemmin myös perustajajäsen Suomen Höyrypursiseurassa ja sen ensimmäinen kommodori. Perheineen, sukulaisineen ja vieraineen hän ehti kulkea Kaimalla kaikki Päijänteen sopukat, mutta myöhemmin varustajan iän kertyessä ja konemestarina toimineen Jarmo Ruudun muutettua Varkauteen, josta hankki Otson omaksi laivakseen, alkoi Kaiman käyttö vähetä ja se jäi lopulta seisomaan. 1988 sen osti jyväskyläläinen Timo Fredriksson, jonka isoisä, pankinjohtaja Anton Fredriksson oli ollut aikoinaan Kaimaa Varkaudesta hankkimassa. Alus nostettiin maihin Vaajakosken Varassaarella, sen lahonneet kansirakenteet purettiin ja koneet vietiin varastoon osiksi hajotettuina.
Kaiman uusi tuleminen alkoi 1998 Erkki ja Matti Niemisen ostettua sen. Alus kunnostettiin, mutta vähäisen käytön takia laitettiin pian myyntiin. Uudeksi varustajaksi löytyi 2007 Ville ja Veera Hakonen sekä Akseli ja Kalle Reunanen. Jälkimmäiset jäivät sittemmin pois keskittyen Papinniemen varustamiseen. Kaima piti aluksi kotisatamanaan Vääksyä, mutta siirrettiin 2013 Saimaalle. Nykyisin sen kotisatama on Anttolassa.
Tekniset tiedot
- Aluksen nimi: Kaima
- Alustyyppi: Matkustajalaiva
- Aluksen kotipaikka: Anttola
- Rakennusvuosi: 1898
- Rak.Telakka: Paul Wahl & Co, Varkaus
- Entiset nimet: –
- Pituus: 21,5
- Leveys: 4,65
- Syväys: 1,8
- Nopeus: 12
- Omistaja: Ville ja Veera Hakonen (2005-)
- Aikaisemmat omistajat: Jyväskylän Päijänteen Laiva Oy (1898-1952), Heinolan Laiva Oy (1952-58), Olavi Ruutu (1958-85), Timo Fredrikson (1985-98), Matti Nieminen (1998-2005)
- Laivaan liittyen erityistä:
- Koneen tyyppi: Compound
- Koneen valmistusvuosi: 1898
- Koneen valmistaja: Paul Wahl
- Koneteho: 120
- Koneeseen liittyen erityistä:
- Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
- Kattilan valmistusvuosi: 1926
- Kattilan valmistaja: A. Ahlström
- Polttoaine: Puu
- Tulitorvet (kpl): 1
- Käyttöpaine: 10
- Tulipinta: 35
- Kattilaan liittyen erityistä:
