Hinaajahöyrylaiva Lauri on viimeisiä A. Ahlströmin konepajalla rakennettuja höyrylaivoja. Rautatiehallitus tilasi aluksen VR:n puutavaratoimiston esityksestä parantamaan VR:n Saimaan hinauskapasiteettia. VR/Vapon halkolaivausten tarve kasvoi koko 1930-luvun ja oli suurimmillaan heti sotien päätyttyä, vuonna 1946. Tämän jälkeen laivaukset vähenivät tasaisesti, mikä näkyi myös hinauskaluston määrässä, laivojen jäädessä seisomaan tai joutuessa myyntilistalle 1950-luvulta lähtien.
Lauri nimettiin VR:n Lappeenrannan piirin metsänhoitaja Lauri Vihisen mukaan ja sen hinta oli 750 000 mk. Lauri luovutettiin tilaajalleen lokakuussa 1931, aikataulusta hiukan myöhässä. Laurin suunnitteli tilaajan toiveiden mukaan konstruktööri Johan Valpas Pulliainen, joka suunnitteli noin 300 Ahlströmin valmistamaa laivaa. Karjala-lehti kirjoitti 8.10.1931 uutissivullaan: ”Se [alus] on 65 jalkaa pitkä ja 15 jalkaa leveä sekä erittäin lujaa tekoa, jäänmurtajatyyppiä.” Laivasta tehtiin siis lujatekoinen, kaunis ja tehokas, mutta kansirakenteiltaan Lauri on hyvin pieni.
Laurissa on ns. skottilainen laivakattila, jonka vesitilavuus on n. 7,98 m³ ja höyrytilavuus 1,56 m³ ja tulipinta 59m² ja sen käyttöpaine on nykyisin vajaa 10 bar. Laivan yksi erikoisuuksista on keulassa kannen alla oleva salonki, jollaisia ei hinaajissa yleensä ollut. Tässä salongissa oli VR:n työntekijöillä oikeus matkustaa ja yöpyä. Vielä 1950-luvulla annettiin Vapon laivapäälliköille keskuskonttorin määräyksiä, joiden mukaan laivojen piti varata puhtaat lakanat ja muut tarvikkeet mahdollisille yöpyjille.
Laiva toimi vuosina 1931-1968 VR/Vapon lotjahinaajana Saimaalla, hinaten lähinnä halkolotjia Lappeenrantaan Oriveden reitiltä. Laivan viimeinen työkesä oli 1968, jonka jälkeen se nostettiin Vapon Luukkaan telakalle. Kesällä 1971 Vapo päätti luopua Laurista ja myi sen ”tarpeettomana”. Alus seisoi vain kaksi vuotta, joten se oli luvatusti loistokunnossa. Uusien omistajien matkassa laiva on kiertänyt melkein kaikki Saimaan kolkat, käyden kaksi kertaa Viipurissakin. Ammattiaikoihin verrattuna uusina kohteina ovat ainakin olleet Iisalmen ja Pielisen reitit. Pielisellä Lauri kävi viimeksi kesällä 2008, Joensuun regatan yhteydessä. Lauri on osallistunut yksityiskäyttöön siirryttyään kaikkiin Suomen höyrypursiseuran regatoihin.
Tekniset tiedot
- Rakennuspaikka: A. Ahlström Osakeyhtiö, Varkaus
- Rakennusvuosi: 1931
- Pituus: 19,9 m
- Leveys: 4,75 m
- Syväys: 1,8 m
- Vetoisuus: 43,33 brt
- Koneen tyyppi: Compound-höyrykone
- Koneen teho: 130 ihv
- Nopeus: 8 solmua
- Omistajat: Lauri Pakkanen, Perttu Hokkanen, Mari Puoskari, Helsinki, Minna ja Tatu Miettinen, Espoo
- Entiset omistajat: Valtion Rautatiet, Lpr (1931-1945); Vapo, Lpr (1945-1971); Harri Lallukka, Tero Lehto, Esko Pakkanen ja Pentti Roitto (1971-1988), Harri Lallukka, Tero Lehto ja Esko Pakkanen (1988-2002)
- Kotisatama: Savonlinna
- Käyttö: Huviliikenteessä
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin.
