Tarina
Vuonna 1891 tilasi Viipurin Höyryvenhe Osakeyhtiö Varkaudesta pienen matkustajalaivan tarkoituksenaan asettaa se Viipurin lähiliikenteeseen. Alus sai nimen ”Sähkö”. Kesällä 1893 yhtiö toimitti ”Sähkön” Vuokselle, jossa se oli vesistön toinen höyryalus. Sähkö alkoi kulkea Antrean ja Paakkolan väliä, aiemmin alueella ollut saman yhtiön höyryalus ”Laine” puolestaan välitti liikennettä Paakkolan alapuolella. Näin oli Vuokseen saatu laivaliikennettä lähes koko joen pituudelta. Jo Seuraavana kesänä tuli Vuokselle kuitenkin uusi suurempi matkustajahöyry, ja ”Sähkö” siirrettiin Suvantoon, jossa se välitti matkustaja- ja tavaraliikennettä Kiviniemen ja Koukunniemen välillä. Erityisesti sen merkitystä kehuttiin lehdistössä ”alkawan meijeriliikkeen suhteen”, sillä se helpotti syrjäisempien tilojen maidon kuljettamista meijereihin.
Vuonna 1918 ”Sähkön” osti Hiekan Höyryveneosuuskunta, jolloin sen nimeksi tuli ”Hiekka I”. Hiekan Höyryvene-osuuskunnan omistuksessa se kulki Viipurin Salakkalahdelta Monrepoon alueelle vuoteen 1933 saakka. Tämän jälkeen aluksen vaiheet ovat hieman heikosti dokumentoidut. Sen isäntänä oli ainakin Annalan Saha, jonka hinaajana alus toimi Laatokalla, sekä Karjalan Metsätuote Oy Lappeenrannasta, joka antoi alukselle nimen ”Ilmi”. Karjalan Metsätuotteen palveluksessa Ilmi jatkoi pienenä hinaajana Laatokalla, kunnes sotien loppuvaiheessa se evakuoitiin Lappeenrantaan. Ilmeisesti sille ei kuitenkaan Lappeenrannassa ollut liiemmin käyttöä, koska se nostettiin saman tien konepajalle maihin, jonka jälkeen se jäi seisomaan vuosikymmeneksi. Sen kone ja kattila riisuttiin, kone konepajan makasiiniin ja kattila romuksi. Myös runko ehti seisomisen aikana mennä huonoon kuntoon. Sattumalta kyseisellä konepajalla työskenteli pitkän linjan laivamies, joka oli laivoilta ”maihin” siirryttyään ajellut huvikseen puisella höyryvenheellä Saimaalla. Tämän rungon alkaessa lahota hän kiinnitti huomionsa konepajalla seisovaan Ilmiin ja sai sen ostetuksi 1957.
Ensi töikseen uusi omistaja pellitti Ilmin pohjan. Romuksi menneen kattilan tilalle löytyi sopiva Puumalan Ollilansaaresta. Samassa kaupassa tullut konekin asennettiin aluksi Ilmiin, mutta se osoittautui kehnoksi. Onneksi alkuperäinen kone oli konepajalla tallessa ja saatiin asennettua. Lauhdutinta siinä ei tosin ollut, sen omistajat rakensivat myöhemmin.
Kunnostuksen jälkeen sillä ajettiin jo seuraavana kesänä. Nyt aluksen nimenä oli ”Satu”, koska omistajien mukaan oli satumaista, että heillä oli oma teräsrunkoinen laiva. Sittemmin alusta on kunnostettu suurella työllä vaiheittain nykyiseen asuunsa. Aluksi siitä tehtiin tasakattoinen, millä konstruktiolla ajeltiin parikymmentä vuotta. Sitten siihen tehtiin ajohytti, jolla ”pärjättiin” kymmenen vuotta. Lopulta tehtiin uusi ajohytti ja laivaa pidennettiin 1,27 metrillä. Näin alus saavutti nykyisen ulkoasunsa.
Tekniset tiedot
- Aluksen nimi: Satu
- Alustyyppi: Höyrysluuppi
- Aluksen kotipaikka: Lappeenranta
- Rakennusvuosi: 1891
- Rak.Telakka: Varkaus, Paul Wahl & Co ?
- Entiset nimet: Sähkö (1891-1918), Hiekka I (1918-33?), Ilmi (?-1957)
- Pituus: 12,9
- Leveys: 3,05
- Syväys: 1,4
- Nopeus: 6,5
- Aikaisemmat omistajat: Viipurin Höyryvenhe Oy (1891-1918), Hiekan Höyryveneosuuskunta (1918-?), Annalan saha, Karjalan Metsätuote Oy (?-1957), Yksityinen omistaja (1957-98)
- Laivaan liittyen erityistä:
- Koneen tyyppi: Compound
- Koneen valmistusvuosi:
- Koneen valmistaja: Lehtoniemen Konepaja, Varkaus
- Koneteho: 40 ihv
- Koneeseen liittyen erityistä:
- Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
- Kattilan valmistusvuosi:
- Kattilan valmistaja:
- Polttoaine: Puu
- Tulitorvet (kpl): 1
- Käyttöpaine: 6 (ER77)
- Tulipinta: 6,4
- Kattilaan liittyen erityistä:
