Tarina
Suomessa on ollut kaikkiaan 14 majakkalaivaa. Ensimmäinen oli ”Snipan”, joka ankkuroitiin asemapaikalleen Merenkurkkuun 1868. Museolaivaksi säästetty Kemi rakennettiin 1901 Porin konepajalla. Se edusti aivan uutta, arktisille vesille suunniteltua majakkalaiva tyyppiä, joka oli tarkoitettu pidettäväksi ulkona vielä alkutalvenkin olosuhteissa. Laivan umpinaiset ulkosivut ulottuivat aina sääkanteen asti. Keulakannen alle oli vedetty höyryjohtoja, joiden oli tarkoitus lämmittää kantta ja estää näin aluksen vakavuutta vaarantavan jääkerroksen kasautuminen. Laivalla oli myös oma kulkukoneistonsa, höyrykoneen lisäksi varalla myös purjeet. Laivan pysymisen paikoillaan asemapaikallaan varmisti kaksi suurta ankkuria, joista toinen painoi 1100kg ja toinenkin 850kg. Niitä varten oli keulakannen alle sijoitettu jykevä ankkuripeli. Majakkalaivoina toimi kaksi kolmen lampun öljylamppuryhmää, jotka oli ripustettu mastoja ympäröiviin renkaisiin 120 asteen kulmaan toisistaan. Päivänvalon ajaksi ne laskettiin mastojen tyvissä sijaitseviin lamppuhuoneisiin huoltoa ja täyttöä varten.
Laiva asetettiin Helsingin tuloväylän suulle ja nimettiin viereisen matalikon mukaan Äransgrundiksi. Sitä pidettiin ulkona mahdollisimman pitkään, yleensä siihen asti kun Helsingin satama suljettiin talveksi. Usein se oli ulkona vielä tammikuussa, ja asetettiin asemapaikalleen huhtikuussa. Laivan henkilökuntaan kuului 11 miestä: majakkalaivuri, kaksi perämiestä, konemestari, lämmittäjä, pursimies, neljä matruusia ja stuertti. Lisäksi alukselle oli sijoitettu neljä luotsia. Majakkalaivuri ja stuertti olivat vapautetut vahdeista, muu henkilökunta oli jaettu kahteen vahtiin, joiden päälliköinä toimivat perämiehet. He valvoivat aluksen paikallaan pysymistä, merkkivalojen palamista ja äänimerkkien antamisesta sumun sattuessa. He suorittivat myös alukselle määrätyt meteorologiset havainnot ja luotsien kuljetukset majakkalaivan veneellä. Jälkimmäisessä olikin tekemistä, koska ennen ensimmäistä maailmansotaa ei käytössä vielä ollut moottoriveneitä, vaan luotsit kuljetettiin soutamalla, johon tuulisella säällä tarvittiin lähes koko miehistö, myös vapaavahdissa olevat. Näiden lisäksi työhön kuului normaalit laivojen arkeen kuuluvat askareet, kuten huolto, siivous, ja maalaustyöt.
Asemapaikka ja sen myötä aluksen nimi muuttui 1921, jolloin siitä tuli Relandersgrund Rauman edustalle. Vuonna 1923 sen valolaitteet uusittiin: perämaston tilalle rakennettiin 11m korkea teräksinen majakkatorni, jonka huipulle asennettiin asetyleenivalo. Keväällä 1926 aluksen nimi suomennettiin ”Relanderinmatalaksi”. Tämä oli vilkkainta kieltolakiaikaa, ja aluksen tehtäviin kuuluikin myös merivalvonta salakuljettajien varalta. Vuonna 1933 nimi muutettiin Raumaksi, ja laiva palveli asemapaikallaan vuoden 1953 loppuun saakka. Tuolloin valmistunut Kylmäpihlajan majakka teki laivan tarpeettomaksi, ja vuodet 1954-55 se toimi (kaikkine majakkavarusteineen) merenmittauksen tukialuksena, jonka jälkeen se peruskunnostettiin Vaasassa, siirrettiin Kemin edustalle ja sai viimeisen nimensä Kemi. Alus poistettiin käytöstä vuonna 1973, mutta paikalle asennetun pohjamajakan vaurioiduttua se otettiin vielä käyttöön vuodeksi. Tämän jälkeen Kemi päätettiin kunnostaa museoalukseksi. Rahoitusta kunnostukseen saatiin kuitenkin odottaa vuoteen 1986 asti, johon mennessä seissyt alus oli jo päässyt pahoin rapistumaan. Sen kunnostaminen teetettiin Rauma-Repolan Savonlinnan telakalla. Valmistuttuaan 1988 Kemi luovutettiin Museovirastolle, ankkuroitiin Suomen Merimuseon edustalle Helsingin Hylkysaareen ja avattiin yleisölle museolaivana 1989. Merimuseon siirryttyä Kotkaan seurasi Kemi perässä. Se on Suomen Merimuseon ”takana” laiturissa, muttei kuitenkaan tällä hetkellä ole avoinna yleisölle.
Tekniset tiedot
Aluksen nimi: Kemi (1956-)
Alustyyppi: Majakkalaiva
Aluksen kotipaikka: Kotka
Rakennusvuosi: 1901
Rak.Telakka: Porin Konepaja
Entiset nimet: Äransgrund (1901-21), Relandersgrund (1921-26), Relanderinmatala (1926-33), Rauma (1933-56)
Pituus: 31,0
Leveys: 6,1
Syväys:
Nopeus:
Omistaja: Suomen Merimuseo
Aikaisemmat omistajat: Merenkulkuhallitus (?)
Laivaan liittyen erityistä: Viimeinen höyrykäyttöinen majakkalaiva
Koneen tyyppi: Compound
Koneen valmistusvuosi: 1901 (?)
Koneen valmistaja: Porin Konepaja (?)
Koneteho: 166 ihv
Koneeseen liittyen erityistä:
Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
Kattilan valmistusvuosi: 1901 (?)
Kattilan valmistaja: ?
Polttoaine: Hiili
Tulitorvet (kpl): 2
Käyttöpaine: ?
Tulipinta: ?
Kattilaan liittyen erityistä:
