Tarina
Hovinsaaren rakennusvuodeksi mainitaan monissa lähteissä 1921, mutta todellisuudessa se on vanhempi. Se lienee rakennettu Pietarissa 1905 laivaston pieneksi apu/huoltoalukseksi nimellä Tsetvortij 4. Useimmissa lähteissä mainitaan sen rakennusvuoden olevan tuntematon. Aluksen aika Venäjällä on hämärän peitossa, mutta Heikki Peurasen tavoin se jäi itsenäistymisen yhteydessä Suomen valtiolle. Vuoden 1919 lopulla Enso Gutzeit Oy osti Sotasaalis-Keskusosastolta muutamia Venäjän laivastoon kuuluneita pieniä laivoja ja niiden runkoja. Niistä tehtiin 1920-21 Laitaatsillan konepajalla hinaajia, kuten ”Kuokkastenkoski”, ”Kekonkivi”, ”Maavesi”, ”Vuoksenniska” ja ”Hovinsaari”. Viimeksi mainittu (oli Gutzeitille siirtyessään nimellä S8) sai nimensä Kotkassa olevan saaren ja sillä olevan Sahan mukaan. Sitä ei kuitenkaan sijoitettu Kotkaan, vaan Saimaalle ja siellä Gutzeitin ns. väliväylän alkupisteeseen Rutolaan.
Gutzeitin väliväylän historia alkoi, kun 1880-luvulla paisuva yhtiö alkoi tarvita entistä enemmän puuta. Vanhastaan sitä oli hankittu lähinnä Kymijoen vesistöstä, mutta nyt sitä alettiin hankkia myös Saimaalta, jossa vielä tuolloin oli vähemmän kilpailua ja halvemmat hinnat kuin Päijänteellä. Saadakseen Saimaan puut kustannustehokkaasti Kymijoen uittoväylälle rakensi Gutzeit Saimaan lounaisimpaan kolkkaan Rutolaan ylivientilaitoksen, jonka avulla tukit siirrettiin kapean kannaksen yli ja uitettiin sitten ns. väliväylää myöten Kymijokeen. Väliväylä oli 110 km pitkä, ja uiton kulku siinä vaihtelevaa: osalla väylää puut uitettiin irtouittona, järviosuuksilla ne puolestaan varpattiin. Pieniä varppaajia oli väylän varrella töissä 9kpl. Hovinsaaren tehtävänä oli vastaanottaa suurten linjahinaajien kuormat ja tuoda ne Rutolan ylivientilaitokselle väliväylälle siirrettäviksi.
Hovinsaari muutettiin 1955 perää vasten puristavaksi niputtajaksi ja siirrettiin Pohjois-Karjalaan Koitere-järvelle Pamilo Oy:lle. Se niputti pääasiassa Koitereeseen laskevan Koitajoen suulla Anninsalmessa. Pääosa puusta oli Venäjältä tulevaa sumaa. Niput hinattiin Koitereen yli Pamiloon, jossa ne nostettiin voimalaitoksen ohi ja hinattiin edelleen Pielisjokeen. Työtä tehtiin kahdessa vuorossa, osa nippukoneen miehistöstä asui kodeissaan ja loput Gutzeitin asuntoproomussa Koitereen Helmessä. Hovinsaari siirtyi takaisin Gutzeitin laivastoon 1959, mutta myytiin jo seuraavana vuonna Pohjois-Karjalan uittoyhdistykselle. Pohjois-Karjalan uittoyhdistystä se sitten palvelikin ammattiuransa loppuun, kunnes jäi 70-luvulla seisomaan ja siirtyi lopulta yksityisomistukseen.
Tekniset tiedot
- Aluksen nimi: Hovinsaari
Alustyyppi: Hinaaja
Aluksen kotipaikka: Porvoo
Rakennusvuosi: 1905?
Rak.Telakka: ?, Pietari
Entiset nimet: Tsetvortij 4, S8
Pituus: 14,65
Leveys: 3,62
Syväys: 1,5
Nopeus: 8
Aikaisemmat omistajat: Enso Gutzeit Oy, Pohjois-Karjalan Uittoyhdistys, Yksityiset omistajat
Laivaan liittyen erityistä:
Koneen tyyppi: Compound
Koneen valmistusvuosi: ?
Koneen valmistaja: Savonlinnan konepaja
Koneteho: 50ihv
Koneeseen liittyen erityistä:
Kattilan tyyppi: Konttikattila
Kattilan valmistusvuosi: 1920
Kattilan valmistaja: Lypsyniemen konepaja, Savonlinna
Polttoaine: Puu
Tulitorvet (kpl): 1
Käyttöpaine: 10
Tulipinta: 20
Kattilaan liittyen erityistä:
