Tarina
Ahlström- yhtiön kirjavista nimenantoperusteista on mainittu myös Parsifal- laivan kohdalla. Samaan sarjaan kuuluivat nimensä puolesta yhtiön kolme Oberoniksi Shakespearen näytelmän keijukaisten kuninkaan mukaan nimettyä hinaajaa. Ensimmäinen Oberon nimettiin myöhemmin ”Ursulaksi”, jolla nimellä se palveli yhtiön Karhulan tehtaita Suomenlahdella, myöhemmin Varkauden tehtaita Saimaalla. Oberon II rakennettiin paitsi hinaajaksi myös edustus- ja huvilaivaksi, saaden kansan suussa nimen ”Miljoona-Oberon”. Myöhemmin se myytiin puolustusvoimille saaden nimen ”Taipale”. Oberon III valmistui yhtiön konepajalta 1919. Edeltäjiensä tavoin se oli konepajan maineikkaan laivojen yleiskonstruktöörin Johan Valpas Pulliaisen laadukasta käsialaa.
Oberon III oli sisävesihinaajaksi erityisen pitkä, ja edullisen rungonmuotonsa ja suhteellisen tehokkaan koneensa ansiosta se on myös nopea. Aluksella 1961-64 kansimiehenä toimineen Veikko Kasasen sanoin: ”Noppee se ol, mutta palo sitä halakookin. – – Viimisinä vuosina saatiin valmiiks lastatut kontit niinkun Kutsetilla. Se yks lasti aina palo kun Joensuussa käytiin, pari mottia tuntiin – – Vaikka siinä oli se tunneli niin sille jäi matkustajalaivatkin kun muutaman kerran kilipoo ajettiin. Kyllä se melekeen yliveto ol, ei ne Kaukaan Rauhat ja muutkaan sille tyhjänkulussa pärjänny. Vähän kiikkerä se ol kun siinä on semmonen karppi pohja.” Työnteko ei aikanaan ollut niin tiukkailmeistä kuin nykyään, ja Oberonin arkipäivistä onkin tallennettu tarinoita, kuinka se saattoi keskeyttää hinauspuuhansa jonkin matkustajalaivan ohitettua sen, irroittaa kuormansa ja konttinsa, kiertää matkustajalaivan kaaressa ja näin mahtinsa osoitettuaan palata takaisin työnsä pariin.
Oberon oli yhtiönsä hinaajista Jorma II:n jälkeen toiseksi vahvin, ja sitä käytettiinkin pääasiassa nippulauttojen linjahinaukseen Joensuu- Varkaus reitillä. Joskus sen perässä tosin nähtiin proomujakin. Ainakin 60- luvun alussa se hinasi Kasasen mukaan myös Varkaudesta etelään, Kaukopäähän, Pulpille ja Kaukaalle. Takaisin tuotiin Ristiinasta ja Sulkavalta vaneripuuta Varkauteen. Miehistöä laivalla oli 60-luvulla päällikkö, perämies, kolme kansimiestä, konemestari ja – apulainen, kaksi lämmittäjää ja emäntä. Muonavaroja täydennettiin Varkaudessa ja Joensuussa, minkä lisäksi kalastettiin. Maitoa ja kalaa ostettiin myös matkan varrelta. Purjehduskausi oli pitkä, ja usein ajettiin jäissäkin. Kasasen sanoin ”Luntakin pyrytti monta kertoo ja jäitä ol muutaman kerran, että ponnikkaan laitettiin kärryylankkuja keulan eteen ettei jäät lyöny rikki. Obero ol ihan hyvä jäissä kulukemaan kun se keula on sen mallinen”. Oberonissa on jäänmurtokeula, joka nousee vedenpinnan yläpuolelle, helpottaen aluksen nousemista jään päälle.
Oberon III:n viimeinen toimintakesä Ahlströmin palveluksessa oli 1967, joskin seuraavana vuonna se toimi vielä hinaustehtävissä Kuopion vesillä, Savon uittoyhdistykselle vuokrattuna. Aluksen virallinen omistaja oli tuolloin Tehdaspuu Oy, jolle Ahlströmin puunhankinta oli edellisenä kesänä siirtynyt. Yksityiskäyttöön se myytiin 1970 neljän höyrylaivaharrastajan joukolle. Näiden varustamana alus kulki Saimaan vesiä 25 vuoden ajan, kunnes myytiin 1995 tarkoitukseen perustetulle osakeyhtiölle. Komea hinaaja jatkaa edelleen purjehtimistaan kotisatamanaan Savonlinna.
Tekniset tiedot
- Aluksen nimi: Oberon III
- Alustyyppi: Hinaaja
- Aluksen kotipaikka: Savonlinna
- Rakennusvuosi: 1919
- Rak.Telakka: A. Ahlström Osakeyhtiö, Varkaus
- Entiset nimet: –
- Pituus: 26,18
- Leveys: 5,02
- Syväys: 2,4
- Nopeus: 14
- Aikaisemmat omistajat: A. Ahlström Oy (1919-1968), Tehdaspuu Py (1968-70), Yksityiset omistajat (1970-1995)
- Laivaan liittyen erityistä:
- Koneen tyyppi: Compound
- Koneen valmistusvuosi: 1919
- Koneen valmistaja: A. Ahlström Oy
- Koneteho: 203 IHV
- Koneeseen liittyen erityistä:
- Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
- Kattilan valmistusvuosi: 1919
- Kattilan valmistaja: A. Ahlström Oy
- Polttoaine: Puu
- Tulitorvet (kpl): 2
- Käyttöpaine: 10?
- Tulipinta: 75
- Kattilaan liittyen erityistä:
