Tarina
Heinäveden kanavien valmistuminen ja reitin avaaminen 1906 sai aikaan paikallisen innostuksen: kauniille reitille oli saatava höyrylaivoja. Jo ennen reitin avaamista olikin perustettu Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta 1905. Kun Heinäveden asukkailta ei saatu tarvittavaa rahamäärää kerättyä kasaan, laajennettiin keräysaluetta. Yhtiön osakkaat koostuivat pääasiassa Heinäveden ja lähipitäjien maanviljelijöistä, kauppiaista ja käsityöläisistä, olipa mukana renkejäkin. Yhtiön ensimmäinen laiva, Heinävesi I, valmistui Paul Wahlin konepajalta varkaudesta 1906. Se sai ottaa 200 matkustajaa, joille olikin tarjolla lukuisia hyttejä ja useampikin salonki.
Heinävesi I lähti Kuopiosta kello 13.30, paitsi rippisunnuntaisin, jolloin se kuljetti kirkkoväkeä. Heinävedelle, jossa se myös yöpyi, alus saapui puolen yön aikaan. Savonlinnasta lähdettiin samoin poikkeuksin kello 13.00 ja Kerman rannasta klo 03:00. Yöpymispaikka pysyi samana kymmenen vuotta, kunnes se 1916 siirtyi Säynetkoskelle. Heinäveden reitti oli kauniina reittinä turistien suosiossa. Laivan vieraskirjoista löytyykin paljon matkailijoiden jättämiä terveisiä. Joukossa oli myös paljon ulkomaalaisia, suurin osa eri puolilta Eurooppaa, mutta myös eksoottisemmista maista. Erityisesti alus oli kuitenkin tärkeä paikalliselle väestölle, jolle se oli oikeastaan ainoa kulkuväline kaupunkeihin, joissa käytiin myymässä omia tuotteita ja ostamassa niitä mitä itse ei tuotettu.
Heti ensimmäisen laivan valmistuttua Osuuskunta tilasi toisen aluksen, Heinävesi II:n. 1909 valmistui Heinävesi III, joka oli tosin edellisiä selvästi pienempi. Osuuskunta kannatti suhteellisen hyvin. Parhaiten pärjäsi yleensä Heinävesi I, huonoiten III, jonka roolina tosin olikin tuoda syrjäisemmiltä laitureilta matkustajia isompien ”sisartensa” kyytiin. Suurin osa tuotoista saatiin matkustajaliikenteestä, rahdin osuuden ollessa noin 15–20% matkustajatuloista. Menopuolella palkat muodostivat noin 25–30, polttoaineena käytetyt halot 11–12 ja korjaukset noin 5 prosenttia vuotuisista kuluista. 1916 Osuuskunta osti jo neljännen laivansa, ”Kallaveden”, joka nimettiin Heinävesi IV:ksi. Sen toimialueena oli Juojärvi.
Osuuskunta oli tuottanut melko hyvin, mutta laivojen nopeasta hankkimisesta oli myös kertynyt velkaa. Kohtalokas takaisku sattui marraskuussa 1919, jolloin Heinävesi II ajoi jäissä karille ja sai vuodon. Matkustajat pelastettiin läheiseen Paimensaareen, josta parin tunnin odottelun jälkeen sattumalta ohi kulkenut Ahlström- yhtiön Parsifal (linkki?) otti heidät kyytiin ja vei Kuopioon. Laivan pelastaminen oli kuitenkin vaikeampaa. Projektiin osallistui lukuisia laivoja, joukossa mm. Gust. Ranin Oy:n hinaaja Vipunen (linkki?). Pitkä oikeusjuttu ja kallis pelastusoperaatio olivat ehkä tärkein syy Osuuskunnan vararikkoon 1921. Sen omaisuus siirrettiin perustetulle Heinäveden Höyrylaiva Osakeyhtiölle, joka otti maksettavakseen osuuskunnan velat. Laivojen toimintaan tämä ei juuri vaikuttanut, ne jatkoivat vanhoilla reiteillään. Laivoja kuitenkin huomattiin olevan liikaa, ja Heinävesi III myytiinkin pian, Heinävesi IV:n myynnin seuratessa 1928. Ensimmäiset Heinävedet jatkoivat uurastustaan, ja niihin myös investoitiin: Heinävesi I korjattiin perusteellisesti 1931 Savonlinnan konepajalla.
1950-luvulla alkoi autoistuminen ja uusien teiden rakentaminen näkyä aluksen matkustajamäärissä. Painopiste alkoi siirtyä entistä enemmän turistiliikenteeseen. Kuopio- Savonlinna väli ajettiinkin nyt yhdessä päivässä. Vuonna 1965 sen taloudellisuutta pyrittiin parantamaan asentamalla halkolämmityksen tilalle öljypoltin. Heinäveden Höyrylaiva Oy lopetti toimintansa 1967, jolloin ”ykkönen” siirtyi Saimaan Laivamatkat Oy:n omistukseen. Saimaan alueen kuntien omistama Saimaan Laivamatkat Oy perustettiin 1967, ja se hankki lippunsa alle kymmenenkunta perinteistä matkustajahöyryä. Heinäveden nimestä putosi tällöin ”ykkönen” pois, ja aluksesta tuli vain ”Heinävesi”, jolla nimellä se edelleen tunnetaan. Saimaan Laivamatkatkin kokivat kuitenkin konkurssin 1981. Muutama aluksen kohtalosta huolestunut savonlinnalainen osti aluksen huutokaupasta, perustaen uuden ”Savonlinnan Laivat”- yhtiön. Laivan reitiksi tuli nyt Savonlinna-Punkaharju-Savonlinna. Reittiliikenteen aikataulujen ulkopuolella sitä käytettiin myös tilausristeilyihin. Viimeiset vuodet alus on ollut Laitaatsillan telakalla.
Tekniset tiedot
Aluksen nimi: Heinävesi
Alustyyppi: Matkustajalaiva
Aluksen kotipaikka: Savonlinna
Rakennusvuosi: 1906
Rak.Telakka: Paul Wahl & Co, Varkaus
Entiset nimet: Heinävesi I (1906-68)
Pituus: 26,9
Leveys: 6,7
Syväys: 2,1
Nopeus: 8
Aikaisemmat omistajat: Heinäveden Höyryvenhe osuuskunta/Heinäveden Höyrylaiva Oy (1906-67), Saimaan Laivamatkat Oy (1967-81)
Laivaan liittyen erityistä:
Koneen tyyppi: Compound
Koneen valmistusvuosi: 1906
Koneen valmistaja: Paul Wahl & Co
Koneteho: 150ihv
Koneeseen liittyen erityistä:
Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
Kattilan valmistusvuosi: 1906 (?)
Kattilan valmistaja: Paul Wahl & Co
Polttoaine: Polttoöljy
Tulitorvet (kpl): ?
Käyttöpaine: ?
Tulipinta: ?
Kattilaan liittyen erityistä:
