Tarina
Hurma on rakennettu vuonna 1902 Viipurin telakalla Viipurissa. Alus rakennettiin hinaajaksi T. & J. Salvesen osakeyhtiön käyttöön. Alkuperäisiä piirustuksia tai valokuvia tuolta ajalta ei ole tiettävästi säilynyt, mutta kuvausten perusteella tiedetään, että aluksessa on kansirakenteita ollut vain pieni ruorihytti. Muutenkin aluksen varhaisvuosista tiedetään suhteellisen vähän. Talvella 1909 alukseen vaihdettiin Viipurin konepajalla tehokkaammat kone ja kattila. Joitakin uutisia aluksesta löytyy sanomalehdistä, koskien enimmäkseen sen keväisin avaamia laivaväyliä.
Vuonna 1916 Oy Kaukas Ab osti Salvesenin liiketoiminnan ja sitä kautta S/S Hurma siirtyi muun yrityksen laivaston mukana Kaukaan omistukseen. Yhtiö jatkoi kuitenkin toimintaansa vanhalla nimellään, ja Salvesenin ”S”-tunnus säilyi Hurman korsteenissa toistaiseksi. Koska Kaukaalla oli riittävästi hinaajia jo ennestään, pyrki se myymään Hurman, mutta lopulta se vain päädyttiin vuokraamaan yhdeksi kesäksi Venäjän Kauppa- ja Teollisuusministeriön polttoainekomitealle, jonka tarkoitus oli polttopuun hankkiminen Suomesta Pietariin. Vuodesta 1919 aluksen kulkemiset tunnetaan varsin hyvin. Vahva hinaaja oli useana vuonna ensimmäinen tai viimeinen Lappeenrannan vesillä kulkenut alus. 1923 Hurma siirtyi Kaukaan lipun alle tämän liitettyä omistamiensa Salvesenin ja Cederbergin laivastot omaan liikenneosastoonsa. 1924 Hurman korsteeniin ilmestyikin kolme valkoista raitaa symboloimaan kolmea yhtiötä sekä niiden päälle Kaukaan lankarullaa esittävä logo. Hurman tehtävänä oli tavallisesti nippulauttojen hinaaminen Joensuusta tai Tikasta Savonlinnan kautta Lauritsalaan.
Talvella 1935 Hurmaan tehtiin mittavia uudistustöitä yhtiön omalla telakalla. Yhtiöllä ei ollut jäänmurtajaa, joten Hurmasta päätettiin tehdä sellainen. Sen keula muotoiltiin jäänmurtamiseen sopivammaksi, kylkilevyt vaihdettiin paksumpiin ja kaaret uusittiin. Niitä laitettiin tavallista tiheämpään ja samalla laivaa levennettiin lähes metrillä. Aluksen huippunopeus hieman putosi – se oli aiemmin ollut 12 solmua – mutta siitä tuli erinomainen jäänmurtaja, jonka kerrotaan murtaneen jopa 40-50 cm paksua jäätä. Rungon muutosten yhteydessä rakennettiin alukseen myös uudet, suuremmat kansirakenteet. Jo vanhastaan varsin paljon käytetystä aluksesta tuli muutosten jälkeen purjehduskauden pidennyttyä yhtiön eniten käytetty alus. Sota-aikana sitä käytettiin lähes ympäri vuoden puolustusvoimien käytössä, mistä Kaukas-yhtiö ei tosin ollut kovin mielissään laivan paksuissa jäissä kärsimien vaurioiden takia.
Sotien jälkeen Hurma jatkoi arkista aherrustaan enimmäkseen nippulauttoja, toisinaan proomuja ja rinkilauttoja hinaten aina 50-luvun lopulle asti. Tuolloin käyttö alkoi vähetä, ja vuonna 1959 Hurma pantiin kokonaan seisomaan, samoin pariksi vuodeksi 60- luvun alkupuolella. 9 hengen ja emännän käsittävä miehistö yhdessä varsin suuren polttoainekulutuksen kanssa söi kannattavuutta, mitä koitettiin parantaa muuttamalla laiva 1965 öljylämmitteiseksi, minkä jälkeen säästettiin lämmittäjien palkat. Vuonna 1969 alus siirtyi yritysjärjestelyiden johdosta Tehdaspuu Oy:n omistukseen. Sen korsteeniin tuli Kaukaan ”lankarullan” tilalle ”T”-kirjain, kolmen valkoisen pannan kuitenkin säilyessä. 70-luvulla hinaukset kuitenkin jatkuvasti vähenivät. Silloin tällöin ajettiin tosin erilaisia huviajoja. Kesä 1974 jäi Hurman viimeiseksi hinaustehtävissä. Sen jälkeen sillä on ajettu edustus- ja huviajoja, enimmäkseen Tehdaspuun (sittemmin UPM Metsä OY:n) vierasryhmiä ja omaakin väkeä – alus on edelleen kauppalaivarekisterissä. Keväällä 1996 Hurman korsteenimerkki muuttui kolmannen kerran, T-merkin tilalle tuli UPM:n aarnikotka. Seuraavana vuonna se muutettiin takaisin puulämmitteiseksi – ”vuoden kulttuuriteko”, kuten yhtiön Metsä -lehti tapauksen otsikoi. Hurma liikkuu Lappeenrannasta käsin niin meren kuin Saimaan ylävesienkin suunnilla.
Tekniset tiedot
Aluksen nimi: Hurma
Alustyyppi: Hinaaja
Aluksen kotipaikka: Lappeenranta
Rakennusvuosi: 1902
Rak.Telakka: Viipurin konepaja
Entiset nimet: –
Pituus: 23,6
Leveys: 5,6
Syväys: 2,73
Nopeus: 10
Omistaja: UPM Kymmene Oyj
Aikaisemmat omistajat: Ab T. & J. Salvesen (1902-20), Oy Kaukas Ab (1923-68), Tehdaspuu Oy (1969-95)
Laivaan liittyen erityistä:
Koneen tyyppi: Compound
Koneen valmistusvuosi: 1901
Koneen valmistaja: Viipurin Konepaja
Koneteho: 268 ihv
Koneeseen liittyen erityistä:
Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
Kattilan valmistusvuosi: 1927
Kattilan valmistaja: Viipurin Konepaja
Polttoaine: Puu
Tulitorvet (kpl): 2
Käyttöpaine: 8
Tulipinta: 85
Kattilaan liittyen erityistä:
