Tarina
Alus valmistui Putilovin telakalla Pietarissa vuonna 1912. Sen alkuperäinen sijoituspaikka oli Latvian Liepaja ja nimi siis venäläisittäin ”ЛИБАУСКЫ” (Libauskij). Aluksessa oli sähkövilkku ja langaton lennätin, eli se oli ajan vaatimusten mukaan moderni majakkalaiva. Keväällä 1918 jääkärit kaappasivat lähtövalmiina olleen majakkalaivan ja toivat sen Suomeen, jossa sitä aluksi käytettiin sotilaskuljetusten apualuksena. Sotatoimien päätyttyä alusta ei vaadittu palautettavaksi, joten se jäi Suomeen. Se sijoitettiin sisällissodan melskeissä uponneen majakkalaivan tilalle Rauman edustalle ja sai sijoituspaikkansa mukaan nimen Relandersgrund. Muutaman vuoden kuluttua 1921 se vaihtoi ”päittäin” asemapaikkaa Helsingin edustalla olleen Äransgrund – majakkalaivan (ks. Kemi) kanssa, jolloin myös molempien nimet vaihtuivat vastaamaan uusia asemapaikkoja.
Äransgrundin sähkövalo korvattiin 1924 asetyleenivalolla hiilien säästämiseksi, sähkövalo kun oli vaatinut turbiinin jatkuvan pyörittämisen. Aluksessa ei koskaan ollut sisältäpäin kiivettävää majakkatornia, vaan majakkavalona oli keulamastossa olleelle läpimitaltaan puolimetriselle lavalle sijoitettu lyhty. Tämän sytyttäminen ja huoltotoimet olivat varsinkin kovalla merenkäynnillä varsin vaativaa ja vaarallistakin puuhaa, mutta valo oli sytytettävä joka ilta ja sammutettava joka aamu. Lisäksi lyhty täytyi peittää päiväksi hupulla, jotteivät lyhdyn prismat olisi toimineet eräänlaisina polttolaseina. Muita säännöllisiä toimia oli kerran viikossa suoritettava vilkkulaitetta ohjaavien magneettiventtiilien huolto ja lyhdyn lasien pesu, alushan oli hiililämmitteinen.
Vuodeksi 1933 alus sai uuden nimen, ”Helsinki”. Sen asemapaikka pysyi kuitenkin entisellään. Sotien aikana se ei kuitenkaan asemapaikallaan ollut, ja sodan pitkittyessä se jatkosodan aikana maalattiin harmaaksi (talvisin valkoiseksi), aseistettiin ilmatorjuntatykeillä ja siirrettiin miinanraivaajien emäalukseksi. Se kärsi kahteenkin otteeseen sotavaurioita, mutta korjattiin ja sodan loputtua alus palasi taas normaaliin työhönsä Helsingin edustalle.
Vuonna 1959 valmistui Helsingin uusi pohjamajakka ja majakkalaiva jäi virattomaksi, kunnes siitä päätettiin tehdä merenmittaajien tukialus. Kaksi vuotta kestäneiden muutostöiden jälkeen aluksesta tuli Pohjanlahtea mittaavan 5. merenmittausretkikunnan tukialus uudella nimellä Hyöky. Sisätilat uusittiin ja alus varustettiin uudella komentosillalla. Aluksen runko maalattiin muiden merenmittaustukialusten tapaan valkoiseksi. Alus osoittautui erinomaiseksi tukialukseksi: mittaus- ja apuveneet voitiin nostaa kovalla kelillä kannelle turvaan ja itse aluksessa oli majakkalaivakauden peruja oleva jykevä ankkurikoneisto sieniankkureineen, joista olikin suurta hyötyä Pohjanlahden ankarissa sääoloissa. Alus pysyi miltei lopun käyttöaikansa hiililämmitteisenä. Vuonna 1980 siinä kokeiltiin turvebrikettejä, mutta kokeilu loppui lyhyeen aineen hiilikattilalle sopimattomien palamisominaisuuksien takia.
Vuonna 1983 Merenkulkuhallitus sai uuden viisiveneisen nopean luotausryhmän hoitamaan 5. merenmittausretkikunnan töitä ja Hyöky jäi työttömäksi. Alus myytiin yksityishenkilölle Haminaan ja siitä tehtiin ravintolalaiva. Aluksi se oli merenmittausajan valkokylkisessä ulkoasussa, mutta vuosituhannen vaihteessa se maalattiin majakkalaiva-ajan tapaan punaiseksi ja sen kylkiin ilmestyi taas nimi Helsinki suurin valkoisin kirjaimin maalattuna. Alkuperäisen mastoon sijoitetun majakkalyhdyn sijasta ilmestyi kansirakennelman katolle vapaasti mukailtu majakkamasto, joka on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin muissa majakkalaivoissa. Merenmittaajien käyttöä varten rakennettu uusi katettu komentosilta on toinen poikkeus majakkalaivakauden ulkoasusta. Aluksen alkuperäiset höyrykattilat ja kone ovat paikoillaan, mutta niitä ei ole katsastettu eikä käytetty vuoden 1983 jälkeen. Ravintolalaivaa on kuitenkin siirrelty paikasta toiseen hinaamalla.
Tekniset tiedot
- Aluksen nimi: Hyöky
- Alustyyppi: Majakkalaiva
- Aluksen kotipaikka: Hamina
- Rakennusvuosi: 1912
- Rak.Telakka: Putilov, Pietari
- Entiset nimet: Libauskij (1912-18), Relandersgrund (1918-21), Äransgrund (1921-32), Helsinki (1933-59)
- Pituus: 40,2
- Leveys: 7,6
- Syväys: ?
- Nopeus: ?
- Laivaan liittyen erityistä:
- Koneen tyyppi: Compound
- Koneen valmistusvuosi: ?
- Koneen valmistaja: ?
- Koneteho: 240 ihv
- Koneeseen liittyen erityistä:
- Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
- Kattilan valmistusvuosi: ?
- Kattilan valmistaja: ?
- Polttoaine: ?
- Tulitorvet (kpl): 2?
- Käyttöpaine: ?
- Tulipinta: ?
- Kattilaan liittyen erityistä:
