Tarina
Vuonna 1919 tilasi Maaningan- Pielaveden Höyrylaivaosakeyhtiö Varkaudesta Ahlströmin konepajalta suurimman laivansa, joka sai nimen Maaninka. ”Savo”-lehti kirjoitti tapauksesta 21.6.1919: ”Eilen aloitti säännölliset kulkuvuoronsa Maaningan – Pielaveden höyrylaivaosakeyhtiön uusi laiva ”Maaninka”. Laiva, joka välittää liikennettä väylällä Kuopio – Tuovilanlahti, on rakennettu Varkauden konepajalla. Sen pituus on 87 ja leveys 20 jalkaa, runko on amerikkalaista jokialusmallia. Se on rakennettu matalaksi ja muutenkin niin, että laivan vakavuus sen kautta on tullut varsin suureksi. Samalla on myös kiinnitetty huomiota runkoa rakennettaessa laivan nopeuteen, joka onkin saatu 20,7 km:ksi tunnissa. Tavallisissa oloissa kulkee laiva 6 jalan syvyydessä.” Lehti kirjoittaa myös laajasti aluksen hyteistä ja tiloista.
Maaninka oli tyypillinen kolmikerroksinen matkustajalaiva, jossa kerrokset myös osoittivat matkailijoiden sosiaalista statusta. Rungossa olivat halvimmat matkustajapaikat ja kolmannen luokan miesten tupakkasalonki ”Roihala”, toisessa kerroksessa II-luokan tilat ja ylimmässä kerroksessa hienoimmat salongit. Samanlainen jako vallitsi muissakin vastaavissa matkustajalaivoissa. Laiva palveli ensisijaisesti jokapäiväisen liikenteen tarpeita, mutta sitä käytettiin myös huvimatkoihin: Kuopiosta käytiin katsomassa Tuovilanlahdessa olevaa Korkeakoskea vuolaan veden aikaan, ja yöksi tultiin laivaan, josta oli tilattu hytit. Laivassa myös syötiin ja juotiin. Kuten muissakin laivoissa, eivät arkisissa asioissa matkanneet paikalliset kuitenkaan yleensä käyttäneet ravintolaa, vaan söivät omia eväitään.
20-vuotta yhtiötä palveltuaan myytiin Maaninka 1939 Vehmersalmen Höyryvenhe Oy:lle, joka nimesi aluksen ”Vehmersalmeksi”. Laiva oli useita vuosia tuottanut Maaningan-Pielaveden Höyrylaiva Oy:lle tappiota, koska se joutui 60km reitillään alakynteen kilpailussa autoliikenteen kanssa. Sitä ennen se oli kuitenkin menestynyt hyvin, yhtiön lopettaessa ja myydessä omaisuutensa nousi sen arvo peräti 600 000 markkaan, joka oli tuohon aikaan suuri summa.
Vehmersalmen Laiva Oy ei ollut mikään uusi yritys. Se oli perustettu 1918, jolloin yhtiö osti Suvasvedeltä ”Kerma”-nimisen laivan, josta tuli ensimmäinen ”Vehmersalmi”. Vanha Vehmersalmi palveli yhtiötä parikymmentä vuotta reitillä Kuopio – Mustinlahti, kunnes se romutettiin. Tilalle siis hankittiin ”Maaninka”, joka jatkoi edeltäjänsä reitillä. Vehmersalmi kulki joka päivä, yöpyi Mustinlahdessa ja kahdesti viikossa Riistakoskella. Toisen maailmansodan aika ja sitä seuranneet vuodet olivat matkustajalaivaliikenteelle nousun aikaa, minkä lisäksi Vehmersalmen tieyhteydet olivat varsin kehnot. Vehmersalmen yhtiö pärjäsikin kohtuullisen hyvin, joskin 1949 tehdyt laivan suuret korjaustyöt, joissa uusittiin yläkansi, hytit ja sähköjärjestelmä, tulivat kalliiksi. 50-luvulla alkoi alamäki, ja 1954 liikenne todettiin kannattamattomaksi. Alusta ryhdyttiin myymään, joskin ostaja löytyi vasta 1956, jolloin alus myytiin puumalalaisille Eero Torniaiselle ja Lasse Hyyryläiselle.
1959 Torniainen ryhtyi osakkaaksi ja myi aluksen Mikkelin Kaupungin ja Mikkelin Matkailun perustamalle Suur-Saimaan Laivat Oy:lle joka antoi sille uuden nimen ”Mikkeli”. Laiva asetettiin Mikkelin ja Lappeenrannan välille. Omistaja vaihtui jälleen 1967, jolloin Saimaan alueen kuntien perustama Saimaan Laivamatkat Oy hankki omistukseensa vanhoja matkustajalaivoja. Tämän yhtiön laivastossa alus sai 70-luvun taitteessa uuden nimen ”Joensuu” ja 1976 ”Paasivesi”. Saimaan Laivamatkojen mentyä konkurssiin 1982 tuli omistajaksi Varkauden kaupunki, joka nimesi laivan yleisölle järjestetyn nimikilpailun jälkeen teollisuushistoriansa merkkimiehen mukaan ”Paul Wahliksi”.
Varkaudessa kaupungin omistama, mutta ensin Varkauden Laiva Oy:lle (1982-85) ja sitten Taipaleen laivaosakeyhtiölle isännöitäväksi vuokrattu Paul Wahl teki yleensä lähi- ja tilausristeilyjä sekä Savonlinnan oopperajuhlien aikaan ”oopperaristeilyjä”. 70- vuotisjuhliensa kunniaksi se teki matkan ensimmäiselle kotiseudulleen Maaningalle. Viipurissakin laiva kävi Viipurin linnan 700-vuotisjuhlissa vuonna 1993.
Varkauden kaupungilta laivan osti 2005 savonlinnalainen Kari Leinonen 70 000 eurolla yhtiölleen Vip Cruises Ltd., joka ennestään omisti jo S/S Punkaharjun. Paul Wahlin hankkimisen myötä yhtiö sai lisäkapasiteettia, ja Figaron siirtyminen Helsinkiin oli samoihin aikoihin jättänyt ”laivan mentävän” aukon Savonlinnan matkustajahöyrylaivastoon. Nimeä ei kuitenkaan lähdetty muuttamaan, kunnianosoituksena Varkaudelle ja sen laivanrakennusperinteille. Paul Wahl on edelleen Savonlinnassa risteilyliikenteessä.
Tekniset tiedot
- Aluksen nimi: Paul Wahl
- Alustyyppi: Matkustajalaiva
- Aluksen kotipaikka: Savonlinna
- Rakennusvuosi: 1919
- Rak.Telakka: A. Ahlström Oy, Varkaus
- Entiset nimet: Maaninka (1919-39), Vehmersalmi (1939-59), Mikkeli (1959-?), Joensuu (?-76), Paasivesi (1976-1982).
- Pituus: 26,5
- Leveys: 6
- Syväys: 2,1
- Nopeus: 8
- Omistaja: Vip Cruises Oy
- Aikaisemmat omistajat: Maaningan-Pielaveden Höyryvenhe Oy (1919-39), Vehmersalmen Laiva Oy (1939-55), E. Torniainen (1955-59), Suursaimaan Laivat Oy (1959-67), Saimaan Laivamatkat (1967-81), Varkauden kaupunki (1982-2005)
- Laivaan liittyen erityistä:
- Koneen tyyppi: Compound
- Koneen valmistusvuosi: 1919
- Koneen valmistaja: A. Ahlström Oy
- Koneteho: 150 ihv
- Koneeseen liittyen erityistä:
- Kattilan tyyppi: Skottilainen tulitorvi/tuliputkikattila
- Kattilan valmistusvuosi: 1919
- Kattilan valmistaja: A. Ahlström Oy
- Polttoaine: polttoöljy
- Tulitorvet (kpl): 2
- Käyttöpaine: 9
- Tulipinta: 65
- Kattilaan liittyen erityistä:
